Miestenpiirin arkisto

Miestenpiirin arkistossa on esillä aitomiesten järjestämiä tapahtumia ja muuta aitomiesten toimintaan liittyviä asioita. Mahdollisuuksien mukaan tapahtumista on kuvia, ynnä muuta aiheeseen sopivaa materiaalia. Voit valita katsottavan tapahtuman allaolevista linkeistä.

---

Aitomiehet Växjön hiippakunnan miestenpäivillä Kulltorpissa, Ruotsissa

Tässä on matkakertomus aitomiesten matkasta Växjön hiippakunnan miestenpäivillä Kulltorpissa, Ruotsissa. Alle olevasta sisällysluettelosta voit valita matkakertomuksen kohdan, tai tietenkin lukea koko kertomuksen.

 

Taustoja matkalle

Elokuussa miestenpiirin toinen vetäjä Henry Paajanen sai yllättävän yhteydenoton Itämeren toiselta puolelta - Ruotsista. Yhteydenoton takana oli Växjön hiippakunnan alueella suomenkielisten parissa työskentelevä Kantoloiden pariskunta - aitomiehiä pyydettiin mukaan Kulltorpissa pidettäville miestenpäiville. Haaste otettiin iloiten vastaan ja suunnittelutyöt aloitettiin. Ajatuksena oli lähettää päiville edustus joka kuvaa koko miestenpiiriä: matkalaisten ikähaarukka oli 28 vuodesta ylöspäin - "hengellisen" iän vaihdellessa muutamasta vuodesta vuosikymmeniin. Seurueeseen kuuluivat allekirjoittanut (Ari Takku), Henry Paajanen, Seppo Salko, ja Tapio Kestilä.

Miestenpäiviä suunniteltiin loppukesän ja alkusyksyn aikana seurueen kesken pidetyissä palavereissa. Palavereita pidettiin kolme kappaletta (4.9, 18.9, 9.10.), ja niissä suunniteltiin ohjelmarunko miestapahtumaan. Henry kävi palavereiden välillä kirjeenvaihtoa sähköpostitse Anna-Liisa Kantolan kanssa, joten saimme ideoihimme vastakaikua myös Itämeren toiselta rannalta ja lopulta päivien ohjelma oli valmis.

 

Perjantai 12.10

Kun suunnittelutyö oli tehty ja jokainen seurueen jäsen oli kantanut oman kortensa kekoon, koitti vuoden ensimmäinen lumen peittämä aamu perjantaina 12.10.2007. Lumen rahistessa kenkien alle seurue kokoontui Atalaan Mikon leivän pihaan aamuseitsemäksi, josta jatkoimme Sepon autolla Pirkkalan lentokentälle.

Pirkkalan lentokentällä oli aikaa vaihdella kuulumisia - edellisestä tapaamisesta oli osan seurueen välillä ehtinytkin kulua jo huimat 12 tuntia, mutta silti - kuten tavallista - jutun aiheita riitti.

Helsinki-Vantaa lentoasemalla oli noin kolmen tunnin odotus ennen lentoa Göteborgiin. Odotusaika käytettiin materiaalin katselmointiin, rastiradan läpikäyntiin, ja taidettiinpa siellä kahvitkin hörpätä.

 

Perillä Ruotsissa

Lento Ruotsiin sujui ongelmitta. Göteborgin lentoasemalla meitä oltiin vastassa "AITOMIEHET" -kyltin ja pilvipoutaisen +6 C lämpötilan kera. Pakkasimme tavarat autoon ja lähdimme ajamaan kohti Gislavedia ja sitä myöten Kulltorpia.

Matkan varrella pysähdyimme syömään: listalla oli "Ugnsgratinerad cassler med potatis/ris". Ruoka oli erittäin maukasta ja sitä oli runsain mitoin - seikka, johon matkan aikana saimme onneksemme tehdä toistuvasti tuttavuutta.

Gislavedissa Arto Kantola toivotti sydämellisesti tervetulleiksi hyvin syöneet aitomiehet. Olimme tuolloin noin puolivälissä matkaamme kohti Kulltorpia. Auton kuljettajana jatkoi tästä eteenpäin Arto.

 

Perillä Kulltorpissa - Telttasaunan pystytys!

Perillä Kulltorpissa meitä odotti syksystä huolimatta kohtalaisen leuto keli - vaikka oltiinhan tässä nyt etelässä (nimittäin Etelä-Ruotsissa). Vuorossa oli Kulltorpin miestenpäivien perinteiseen (suomalaiseen) tapaan telttasaunan pystytys.

Samalla kun telttasaunan kiuas varasi lämpöä tulevia löylyjä varten, oli vuorossa kahvittelua ja tutustumista. Miesten päivillä käytettiin muualtakin tuttua, virallista nimikylttiä eli maalarinteippiä, johon kukin kirjoitti tussilla nimensä. Tutustumisleikissä edettiin etunimittäin aakkosjärjestyksessä, ja nimen lisäksi kerrottiin mistä oltiin tulossa ja mikäli halusi niin saattoi kertoa myös jonkin asian joka erityisesti oli mielessä.

Telttasaunan jälkeen oli vuorossa iltapala ja nukkumaanmeno.

 

Lauantai 13.10

Aamu valkeni raikkaan kirkkaana. Ennen aamupalaa oli hyvää aikaa käydä pienellä kävelylenkillä luonnonkauniita maisemia ihailemassa. Samalla suunniteltiin rastiradan toteutusta. Emme olleet ainoita aamuvirkkuja miehiä liikenteessä, vaan meitä tuli vastaan ryhmä miehiä, jotka olivat kiertäneet järven. Järven kiertomahdollisuus jalkaisin laitettiin korvan taakse päivää ajatellen.

 

Sanakirjan sanomaa

Aamupalan jälkeen ohjelmassa oli aamuhartauden jälkeen opetushetki otsikolla "Sanakirjan sanomaa", jossa aitomiehet pitivät kukin noin kymmenen minuutin esityksen ennalta sovitusta aihepiiristä. Aluksi Henry kertoi Jumalan lupauksista käyttäen esimerkkinä Aabrahamille antamaansa lupausta, ja siitä miten Jumala oli lupauksen toteuttanut kirjaimelleen jo Joosuan aikana. Esityksen kantavana ajatuksena oli se, että Jumala pitää sen mitä lupaa.

Henryn jälkeen oli vuorossa Tapio ja Jumalan käskyt. Esityksessä korostui käskyjen tarkoitus elämän suojelijana. Tapion jälkeen oli vuorossa allekirjoittanut: ennen esitystä oli lyhyt todistuspuheenvuoro taustoista ja siitä miten Jeesus oli tullut elämään Herraksi ja Vapahtajaksi. Varsinaisen esityksen aiheena oli Jumalan kutsu; miten ja miksi Jumala kutsuu. Viimeisenä oli vuorossa Seppo ja esitys vanhurskauttamisesta.

 

Tapahtui Pietarissa

Opetuksellisen osion jälkeen katseet käännettiin Itään. Henry kertoi aluksi oman henkilöhistoriansa ja sen miten hän löysi Jeesuksen, jonka jälkeen hän esitteli (Aitomiehille niin rakasta) Pietarin katulapsiprojektia runsaiden kuvien saattelemana. Yleisö osallistui esitykseen kysymyksillä. Keskusteluissa sivuuttiin niin itänaapurimme rakennuskulttuuria, kuin muitakin esille nousseita asioita.

Esityksen jälkeen oli vuorossa ruokailu ja parin tunnin vapaa oleskelu. Saimme huomata, että eilisen herkuttelu ei ollut kuin alkusoittoa makunystöröillemme. Ruoka oli kerta kaikkiaan herkullista. Ruokaa lähdettiin porukalla sulattelemaan aamuisen inspiraation mukaisesti järveä kiertämällä. Matkaa kertyi arviolta kolme ja puoli - neljä kilometria.

 

Sanan ympärillä - Aitomiesten toiminnan esittely + ryhmät

Päivä jatkui seuraavaksi aitomiesten toiminnan esittelyllä, johon sisältyi lyhyt historiikki, sekä toiminta-ajatuksen läpikäyminen. Tavoite oli rohkaista miehiä vastaavaan toimintaan - ainekset ovat kuitenkin hyvin yksinkertaiset, mutta Herran käsissä vaatimattomastakin voi tulla jotain suurta - seikka jonka aitomiesten historiakin todistaa oikeaksi. Toiminnan esittelyn jälkeen vietettiin normaali miestenpiiri lyhennettynä. Alkurukouksen jälkeen miehet jakautuivat kolmeen ryhmään, ja alkoivat tutkia kylväjävertausta. Ryhmissä rukoiltiin toistemme asioiden puolesta, ja piirit päättyivät omaan tahtiin.

Pienryhmien jälkeen kokoonnuttiin yhteen kahvittelemaan. Herkullisen ja virkistävän tuokion jälkeen kokoonnuttiin pihalle talon edustalle ottamaan ryhmäkuva.

 

Kiinalainen juttu

Ryhmäpotretin jälkeen oli vuorossa Seppo ja "Kiinalainen juttu". Aluksi Seppo kertoi oman tarinansa, jonka jälkeen alkoi varsinainen esitys. Vuorovaikutteisessa esityksessä pohdittiin yhdessä mitä Kiinasta tiedämme ja mitä siitä tulee mieleen. Erittäin mielenkiintoisessa ja yleissivistävässä esityksessä Seppo näytti meille myös kiinalaista merkistöä, ja esimerkiksi "vanhurskaus" -merkin avulla johdatteli kuulijoita kohti Vapahtajaa. Lopuksi Seppo esitteli vielä dia-kuvia lähetyskentiltä Taiwanista - yleisö sai kuulla monen monta mielenkiintoista tarinaa niiltä ajoilta.

Kiinalaisesta keittiöstä siirryttiin luontevasti Västbo kontraktsgårdin notkuviin herkkupöytiin - oli iltaruoan aika. Iltaruoan jälkeen pidettiin muutama puheenvuoro johtuen siitä että osa paikallaolijoista joutuivat muiden velvollisuuksien johdosta lähtemään muualle.

 

Illan sana

Illan viimeinen esitys oli Tapion "Illan sana", jossa Tapio kertoi avoimesti omasta elämästään - esityksestä paistoi läpi syvä henkilökohtainen vakaumus ja tunne siitä, että Herra on uskollinen ja hyvä. Koskettavan esityksen jälkeen oli yhteislaulua (joita laulettiin muutenkin moneen väliin). Illan päätteeksi nautimme yltäkylläisen iltapalan ja halukkailla oli mahdollisuus jäädä keskustelemaan kahden kesken.

 

Sunnuntai 14.10

Sunnuntai aukeni yhtä raikkaana kuin edellinenkin päivä. Ennen aamupalaa käytiin valmistelemassa rastirata paikkoihin jotka oli edellisinä päivänä käyty tiedustelemassa.

 

Jumalanpalvelus

Aamupalan jälkeen alkoi messu, jonka toimitti pastori Mikko Ollilainen. Messu toimitettiin luterilaisen kaavan mukaan. Synnintunnustus laulettiin nigerialaisesta synnintunnustuksesta, ja saarnaosuudessa kuultiin aitomiehiltä neljä tarinaa ihmisistä, joita Jeesus kutsui: publikaaneista, rikkaasta nuorukaisesta, Pietarista, ja ristin ryöväristä. Uskontunnustukseksi taloa vavisutettiin Pohjalaisen uskontunnustuksen sanoin ja sävelin. Messussa vietettiin myös Herran Pyhä ehtoollinen.

 

Seurakuntailta Olotilassa

Messun päätyttyä nautimme lähtölounaan, jonka jälkeen oli pakkaamisen ja hyvästelyjen aika. Aitomiesten matka jatkui kohti Gislavedia ja Kantoloiden kotia, jossa saimme olla vieraana odottamassa iltapäivän seurakuntailtaa matkan varrella sijainneessa Boråsin kaupungissa. Seurakuntailta pidettiin "Olotila" nimisessä kerhohuoneessa. Illan tunnelma oli erittäin lämmin ja välitön - eri taustoista ja ikäjakaumasta huolimatta (tai ehkä juuri sen vuoksi) toteutui taas kerran jotain siitä miten me olemme Herrassa yhtä. Illassa kuultiin Pietarin katulapsista, sekä lyhyesti aitomiesten toiminta-ajatuksesta. Seppo juonsi tilaisuuden totutulla henkilökohtaisella ja koskettavalla tavallaan.

Seurakuntaillan jälkeen hyvästelimme Kantoloiden pariskunnan, joskin toivon mukaan näemme heitä marraskuun koko perheen raamattuillassa. Lentokentälle saimme kyydin eräältä seurakuntaillassa mukana olleelta herrasmieheltä.

 

Takaisin Suomessa

Suomeen - tarkemmin Helsinki-Vantaan lentoasemalle - saavuimme noin puoli yksitoista (Suomen aikaa), jossa odottelimme noin tunnin jatkolentoa Pirkkalaan. Odotellessamme katselimme viikonlopun aikana otettuja kuvia. Allekirjoittanut veti peiton korville puoli kahden aikaan aamulla, kuuleman mukaan Seppo palasi vasta kahdelta kotiin heitettyään Henryn ja Tapsan Aitoniemeen.

Matka oli kaikin puolin siunattu - mitään ylipääsemättömiä tai muuten hankalia tilanteita ei eteemme tullut, lennot olivat ajallaan, ruoka oli aivan tajuttoman mahtavaa, ja kokemus oli kertakaikkiaan ihana. Kiitos Jeesus.

Ari Takku